Olen useaan otteeseen tämänkin kuntavaalikampanjan aikana saanut todeta, että meidän kuntapäättäjien tärkein tehtävä on varmistaa helsinkiläisten sujuva arki. Hyvän kaupunkiarjen paras tae on kestävä talous. Vain niin meillä on varaa turvata toimivat ja laadukkaat palvelut.

Yksinkertaisin vastaukseni siihen, miten hyvistä palveluista sitten pidetään kiinni, on varmistaa se, että Helsingissä on työtä ja yrittäjyyttä myös huomenna. Ilman työpaikkoja menetämme veronmaksajat. Yrittäjyys luo elinvoimaa kaupunkiin.

Helsingin talous on hyvällä pohjalla, kiitos vastuullisten päättäjien. Päättyvällä vaalikaudella on kokoomuksen johdolla onnistuttu hillitsemään menojen kasvua ja investoimaan niin fiksusti, että olemme jopa onnistuneet kääntämään velkaantumisen laskuun.

Jotta talous on kunnossa myös huomenna, on meidän huolehdittava verotulojen hyvästä kehityksestä. Valtiota tai mitään muuta ulkopuolista tahoa on turha huutaa avuksi. Loppuviimeksi helsinkiläiset veronmaksajan maksavat meidän kaikkien yhteiset palvelut.

Omien verotulojen kasvussa olennaista on siis tukea yrittäjyyttä eli käytännössä tehostaa elinkeinopolitiikkaa. Olemme asettaneet kaupungin strategiassa kunnianhimoisen tavoitteen olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki. Tavoitteeseen on vielä matkaa, vaikka joitain kehitysaskeleita onkin otettu. Näistä isoin on käyttöönotettu yritysvaikutusten arviointi.

Uuden yrittäjyyden syntymistä on tuettava kaikin keinoin. On huolehdittava sopivien toimitilojen ja tonttien tarjonnasta ja pidettävä perusinfra kunnossa. Hankinnoissa on muistettava pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuudet ja palvelutarjonnan monipuolisuus.

Aina voi miettiä, miten asiat voisi tehdä vielä vähän paremmin. Palveluiden ulkoistamista ei pidä pelätä – usein saamme kunnan omaan palvelutuotantoon hyvän kirittäjän ulkoistetun palvelun kautta.
Helsingin, omaa palvelutuotantoa rassaa monitasoisen byrokratia. Tämä paitsi nostaa palveluiden hintoja, myös usein estää uusien innovaatioiden käyttöönoton.

Kaupungin uusi johtamisjärjestelmä, missä pääsemme vihdoin tsaarinaikaisesta virastorakenteesta eteenpäin, antaa tähän mahdollisuuden. 31 virastoa kootaan yhteen neljälle toimialalle. Tämä on suuri askel byrokratian purkamisessa.

Uusi toimintamalli mahdollistaa myös yritystoiminnan käynnistämisessä ns. Yhden luukun palveluun siirtymisen. Kun kaupunkisuunnittelusta, kiinteistöistä ja lupakäsittelystä vastaavat tekniset virastot yhdistyvät, ei yhdelle luukulle ole mitään käytännönkään estettä.

Haluaisin itse pitää edelleen esillä myös pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen mahdollisuutta. On sulaa hulluutta, että nyt kilpailemme keskenämme esimerkiksi jonkun yrityksen pääkonttorin sijoittumisesta. Tämä on johtanut välillä hyvinkin erikoisiin kaavaratkaisuihin.

Helsinki ja Helsingin seutu tarvitsee vahvemmat hartiat. Meidän pitäisi kilpailla osaajista, tapahtumista, yrityksistä ja työntekijöistä muiden Euroopan metropolien kanssa, eikä haaskata energiaamme kilpailemalla toisiamme vastaan. Luonnolliset kilpailijamme kun ovat Pietari, Tukholma ja Tallinna.