Would someone please think of the children?*

 

Helsingin varhaiskasvatuslautakunta päätti juuri historian viimeisen kokouksensa. Todellakin viimeisen, sillä kesäkuun alussa varhaiskasvatus on osa kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa. Jatkossa varhaiskasvatuksessa päätetään uudessa toimialalautakunnassa ja sen alaisissa jaostoissa.

Isoja päätöksiä riitti vielä viimeiseenkin kokoukseen. Lautakunta hyväksyi uuden päiväkoti Suursuo-Stigenin tarveselvityksen. Uudisrakennuksesta tulee Helsingin suurin päiväkoti, paikkoja on yhteensä 335 ja erityistä on sekin, että taloon sekä suomen- että ruotsinkielisiä varhaiskasvatuksen tiloja. Hanke kuvaa hyvin sitä haastetta, mihin lautakunta on koko kauden aikana törmännyt. Lapsiperheiden määrä Helsingissä kasvaa ja perheiden palveluita tarvitaan lisää.

Lautakunta pääsi päättämään myös ihan uudesta Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmasta eli vasusta. Tämä uusi vasu korvaa aiemmat päiväkotikohtaiset suunnitelmat, niiden tilalle kaikissa yksiköissä otetaan käyttöön toimipistekohtaiset toimintasuunnitelmat. Kokouksessa ilahdutti ennen kaikkea henkilöstön edustajan viesti siitä, että uutta vasua todella on valmisteltu laajassa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Suunnitelmaa on voinut kommentoida prosessin eri vaiheissa ja perheitäkin on kuultu. Tämän tiedän itsekin, sillä omien poikienikin päiväkodissa pääsimme tekemään ehdotuksia siitä, mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon.

Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmassa korostuu helsinkiläinen kaupunkilaisuus. Varhaiskasvatus on vahvasti osa koko kaupunkia. Lapsia halutaan osallistaa entistä enemmän, varhaiskasvatussuunnitelman perusteista uutta on vahva painotus lapsen osallisuuden vahvistamisesta paitsi omassa lapsiryhmässään, myös asuinalueellaan, kaupunkilaisena ja kansalaisena. Leikillä on tässä keskeinen rooli. Vasua arvioidaan vuosittain.

Lautakunta sai myös infoasioissa tiedon kahdesta selvityksestä eli mahdollisuudesta tarjota yli 3-vuotiaille 20 tuntia maksutonta varhaiskasvatusta sekä varhaiskasvatuksen palvelusetelistä. Ensimmäisen kustannukset eivät ole pieniä, kustannukset asiakasmaksutuottojen menetyksestä ja hoitokuluista olisivat n. 28 miljoonaa. Toisessa valmistelu on vielä kesken.

Sain olla mukana koko kauden kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa. Ja samalla koko lautakunnan historian ajan, sillä varhaiskasvatusvirasto aloitti itsenäisenä 2013 alussa, aiemmin se oli osa sosiaalivirastoa. Tämä välivaihe matkalla “kotiin” eli osaksi opetustoimea oli minusta tarpeen. Varhaiskasvatuksen arvo osana kasvatusta ja sen merkitys lasten kehitykselle tunnustetaan nyt laajasti ja yli puoluerajojen.

Kauden aikana varhaiskasvatuksesta on puhuttu enemmän kuin koskaan niin Helsingissä kuin valtakunnallisesti.

Olemme tehneet isoja tasa-arvotekoja. Helsingissä ei rajattu subjektiivista päivähoito-oikeutta eikä kasvatettu lapsiryhmien kokoja, vaikka laki sen sallisi. Iso kädenojennus lapsiperheille on myös se, että Helsingissä on säilytetty ainutlaatuinen 40 euron sisaralennus, joka helpottaa useampilapsisten perheiden arkea. Näistä on pidettävä jatkossakin kiinni!

Paljon jää vielä tehtävää. Isoimpana se, miten vastata perheiden arkeen kiperimmin vaikuttavaan kysymykseen eli siihen, miten saada päivähoitopaikka läheltä. Tässä on uudelle kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaavalle apulaispormestari Pia Pakariselle todellinen pähkinä purtavaksi.

Helsingin varhaiskasvatus on hyvissä käsissä, sillä sen toteuttajat ovat maan parhaita asiantuntijoita. Osaltani siis kiitos ja kumarrus, on ollut ilo olla mukana tekemässä sen eteen töitä, että “Stadissa on kliffaa olla snadi”.

*Ajattelisiko joku lapsia? Valtuustokollega Hannu Oskala kommentoi FB-statukseeni, että tehän olette ajatelleet! Ja se on juuri näin.

3 Responses

Leave a Reply