Helsingissä on maan parhaat koulut, kuten pääkaupungissa kuuluukin. Kaupungin talous on terveellä pohjalla, mikä mahdollistaa sen, että olemme voineet panostaa opetukseen vähän enemmän.

Helsingissä on esimerkiksi tehty se valinta, että koulujen kielivalikoima on laaja. Täällä voi ensimmäisenä vieraana kielenä opiskella englannin ja ruotsin lisäksi espanjaa, ranskaa, saksaa, venäjää ja jopa kiinaa. Osassa kouluja kielten opetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla ja oma sekä kokoomuksen tavoite on, että tulevaisuudessa kaikilla lapsilla on tämä mahdollisuus. Ensi syksynä alkaa muutamassa esikouluryhmässä myös varhennetun kielten oppimisen kokeilu.

Peruskoulussa luodaan pohja kaikelle osaamiselle ja haluan vaalia Helsingin mainetta hyvänä koulukaupunkina myös tulevaisuudessa. Jokaisen helsinkiläisen perheen on voitava luottaa siihen, että lähikoulu on hyvä koulu.

Helsingissä on lisätty rahaa syrjäytymisen ehkäisyyn, budjetoimme vuosittain opetustoimeen ns. positiivisen diskriminaation rahoitusta. Kun kaupunki huomio koulujen toimintaympäristöt niiden rahoituksessa, tasoitetaan alueiden välisiä eroja ja varmistetaan kaikkien oppilaiden hyvinvoinnin ja oppimisen tuki. Tämä malli on ollut Helsingissä menestys ja sitä on perusteltua jatkaa.

Samalla en kuitenkaan halua rajoittaa liikaa kouluvalintoja, sillä juuri esimerkiksi harvinaisempien kielten oppimiseksi voi olla perustelua valita muu kuin lähikoulu. Myöskään suomalaista menestystarinaa eli musiikkiluokkia ja muuta painotettua opetusta ei saa ajaa alas.

Hienoa on sekin, että olemme varmistaneet sen, että kaikilla halukkailla eka- ja tokaluokkalaisilla on mahdollisuus iltapäivätoimintaan. Ensi syksynä kokeillaan myös aamukerhotoimintaa. Sille on tarvetta esimerkiksi silloin, jos 1- tai 2-luokkaisen koulupäivä alkaa vasta kymmeneltä ja vanhempien työpäivä jo aiemmin. Kokeilun jälkeen tehdään päätökset siitä, onko aamutoiminnalle tarvetta ja missä laajuudessa.