Helsingissä on kuluneella kaudella tehty paljon laadukkaan ja tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen eteen, kuten taannoin kirjoitin.
Perheiden arjen kannalta kaikkein tärkeitä on kuitenkin varhaiskasvatuksen saavutettavuus. Se, että päiväkotipaikan saa kodin läheltä tai fiksusti työmatkan varrelta. Tässäkin on kuluvalla kaudella edetty, uusia päiväkoteja valmistuu vuosittain. Mutta sekään ei riitä, kun lapsiperheet enenevässä määrin jäävät Helsinkiin.
Hyvää kaupunkiarkea ei ole päiväkotipaikka, jonne matka on tehtävä kahta eri kulkuneuvoja käyttäen. Valitettavasti näitäkin esimerkkejä löytyy, kun esimerkiksi Arabianrannasta on ohjattu Punavuoreen. Ja kierre jatkuu esikouluun haettaessa. Kun naapuripäiväkodit ovat täynnä, eivät kaikki mahdu myöskään omaan eskariin. Ja koulun aloituksen kannalta olisi tärkeää, että pääsisi tutustumaan niihin tuleviin luokkakavereihin jo eskarissa. Koulun aloittaminen on muutenkin jännittävä juttu, jota tutut kaverit helpottavat.
Tarvitsemme lisää kivijalkapäiväkoteja etenkin uusille asuinalueille. Palvelulupausta ei tältä osin ole pystytty täyttämään myöskään voimakkaan täydennysrakentamisen kohteena olevilla alueilla kuten Lauttasaaressa. Olemme Kokoomuksessa on esittäneet tähän ratkaisuksi niin siirrettäviä palviljonkipäiväkoteja kuin palvelusetelin käyttöönottoa.
Helsingissä on edelleen suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin vähän yksityisten ja kolmannen sektorin tarjoamaa varhaiskasvatusta. Toistaiseksi yksityisten hoitomaksut ovat reippaasti kaupungin maksuja suuremmat. Yksityinen varhaiskasvatus ei näin ole etenkään useampilapsisille perheille aito vaihtoehto. Siksi tarvitsemme myös Helsinkiin palvelusetelin varhaiskasvatukseen. Esimerkiksi Tampereella, missä palveluseteli on käytössä, ero kaupungin ja yksityisen päivähoidon hinnassa on vain 30 euroa kuukaudessa. Palvelusetelin arvo on yhdessä alan toimijoiden kanssa asetettava kohdilleen.
Lapsimäärien ennustamisessa on kuluneella kaudella päästy vähän lähemmäs totuutta, mutta kyllä silti lapsien määrä on päässyt yllättämään. Tuntuu siltä, että ennusteiden laatijat elävät edelleen siinä maailmassa, missä lapsiperheet muuttavat Nurmijärvelle. Vaikka kaikki tutkimukset kertovat muuta. Ennakointia onkin edelleen kehitettävä. Myös yhteistyötä esimerkiksi neuvoloiden kanssa on lisättävä.
Onneksi Helsingissä vallitsee hyvä yhteisymmärrys siitä, että varhaiskasvatuksen budjetoinnin on seurattava lapsimäärien kehitystä.