Positiivinen diskriminaatio toimii

Olemme Helsingissä jakaneet jo 90-luvulta saakka niin sanottua PD-rahaa eli positiivisen diskriminaation rahaa niille kouluille, joiden katsotaan sijaitsevan haasteellisella alueella. Rahoitusta saavat esimerkiksi ne koulut, joissa on suhteellisen paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita tai joiden alueella on paljon työttömyyttä. Summa on tällä hetkellä vuosittain noin 1,6 miljoonaa euroa, koulujen saavat avustukset vaihtelevat muutamasta tonnista merkittäviin summiin. Kokonaisuudessa kyse on aika pienestä summasta, onhan opetustoimen kokonaisbudjetti lähes 700 miljoonaa.

Olennaista on, että koulut saavat itse päättää, miten lisäresurssit käytetään. Kouluissa tiedetään parhaiten itse, onko tarvetta lisäopettajille tai avustajille. Nyt summasta 60 prosenttia kuluu suoraan opetukseen, siis opettajien palkkaukseen, 20 prosenttia käytetään avustajien palkkaamiseen, loput palveluiden ostoon muilta ammattilaisilta sekä esimerkiksi oppimateriaaleihin.

Aika ajoin olen päätöksentekijänä kuullut jopa vaatimuksia siitä, että PD-raha pitäisi lopettaa. Itse olen ollut toista mieltä ja onneksi varsin laajasti muutkin helsinkiläiset päättäjät. Myös varhaiskasvatuksessa on perusteltua tasoittaa alueiden välisiä eroja, sielläkin on otettu PD-raha käyttöön.

PD-rahan toimivuudesta on myös tutkimustuloksia. Helsingin Sanomat uutisoi tänään Mikko Sillimanin VATT:lle tekemästä tutkimuksesta, joka osoittaa PD-rahan nostaneen selvästi niiden oppilaiden määrää, jotka jatkavat opintojaan heti peruskoulun jälkeen.

Helsingin tapa tukea heikoimmilla olevien kaupunginosien kouluja siis Sillimanin mukaan todella toimii. Sillimanin mukaan rahoitustapa on varsin kustannustehokas tapa torjua syrjäytymistä. Kuten todettua, tuo 1,6 miljoonaa on oikeastaan vain pisara meressä opetustoimen budjetissa.

 

Sillimanin tutkimuksen mukaan  vuonna 2008 joka kolmas maahanmuuttajataustainen nuori ei jatkanut Helsingissä toisen asteen koulutukseen. Tämä osuus on nyt laskenut viidenneksellä. PD-rahoitus on auttanut myös koulussa heikosti pärjääviä kantasuomalaisia poikia.

Olikin hyvä, että Sillimanin tutkimuksesta uutisoitiin nyt. Helsingissä nimittäin parhaillaan kirjoitetaan valtuustostrategiaa ja alueiden eriarvoistumiskehityksen torjuminen on yksi tärkeistä teemoista. Viime viikolla kokoonnuimme kaupunkiympäristölautakunnan kanssa kauden avaus seminaariin ja pidimme yhtenä Helsingin vahvuutena sitä, että segregaatiokehitystä on onnistuttu torjumaan. Tällä tiellä on hyvä jatkaa. Turvallisuus on yksi Helsingin valtteja ja laadukas, kaikkien ulottuvilla oleva koulutus, on sen yksi tae.

 

 

Leave a Reply