Milloin saan tavata onnettomuudesta kuntoutuvan mieheni?

(KIRJOITUS JULKAISTU HS mielipidepalstalla 19.5.2020)

HELSINGIN SANOMISSA on kirjoitettu paljon hoivakotien asukkaiden tapaamisista läheistensä kanssa. Esimerkki pihaan tuodusta tapaamiskontista on erinomainen.

Uutisoinnissa on unohtunut, että suinkaan kaikki vierailukielloista kärsivät eivät ole iäkkäitä. Pitkäaikaishoidossa on kaikenikäisiä potilaita. Yhtenä esimerkkinä onnettomuudesta kuntoutuva mieheni, jolle viime kuukausien kohokohta on ollut pilkahdus ulkoilmaa keuhkokuvauksen yhteydessä.

Koronaepidemia vaikuttaa pitkittyvän eivätkä uutiset isoista tartuntamääristä esimerkiksi Laakson sairaalassa lupaa hyvää sen suhteen, että vierailuja oltaisiin ihan lähitulevaisuudessa sallimassa. Kuitenkin etenkin neurologisen kuntoutuksen kannalta ihmiskontaktit – muutenkin kuin etäyhteyksin – ovat tärkeitä.

Eikö sairaaloihin tulisi hoivakotien tavoin luoda lähiomaisille vierailumahdollisuuksia? Kuukausia kestävä vierailukielto tuo pahimmassa tapauksessa takapakkeja toipumiseen.

Ihmisen kaipuu toisen luo on perustarve, turvallisuuden tunne ja suojan lähde. Tämän soisi myös päättäjien muistavan, kun koronarajoituksia puretaan. Ei jätetä ketään yksin.

Laura Rissanen

valtiotieteiden maisteri, Helsinki

1 Response

Leave a Reply