Teemat

Hyvä arki kaupungissa

Minulle tärkeintä on hyvä kaupunkiarki. Elämästä kun suurin osa on sitä arkea. Hyvä ja sujuva arki koostuu pienistä paloista, kodista, työpaikasta, koulusta, päiväkodista, harrastuksista, ruokakaupasta ja niiden välisistä matkoista.

Helsinkiläiset ansaitsevat hyvin toimivat palvelut: päiväkodit ja koulut kävelyetäisyydellä, terveyskeskus taas suorien joukkoliikenneyhteyksien päässä. Hyvä kaupunkiarki ei myöskään edellytä autoilua, minkä sujuva joukkoliikenne mahdollistaa.

Arkivihreiden valintojen on arjen kiireessä oltava helppoja, jotta tarpeeksi moni on valmis niitä tekemään. Kaupungin päättäjien tehtävä on ennen kaikkea helpottaa, ei vaikeuttaa arkea.

Kaupunki on kaupunki

Kaupunkiasuminen on jo lähtökohtaisesti tiivistä. Helsinkiä voi rakentaa myös ylöspäin! Vanhoissa kaupunginosissa kuten Töölössä ja Kalliossa tämä aikanaan osattiin, mutta milloin se unohtui? Jännittävä onkin ollut nähdä esimerkiksi Kalasataman kurottaminen kohti tähtiä.

Kun uusia asuinalueita suunnitellaan on katse otettava kohti taivasta. Kerrostalojen väliin mahtuu kyllä vihreyttä, etenkin jos autot saadaan maan alle.

Ennakkoluulottomasti voisimme myös päättää, että Helsingissä ei enää minnekään rakenneta harmaata. Se on yksinkertaisesti rumaa ja masentavaa. Prosenttiperiaate (siis prosentti rakennuskustannuksista taiteeseen) on erinomainen tapa lisätä viihtyisyyttä ja ajatella pidemmälle kuin vain oman vuosikymmenen päähän. Helsinkiin on vihdoin myös kaavoitettava paikkoja asuntolaivoille.

Tärkeimpien palveluiden, kuten lähikauppojen, koulujen ja neuvoloiden on sijaittava omin jaloin saavutettavalla etäisyydellä. Hyvää kaupunkiarkea ei ole esimerkiksi päiväkotipaikka, jonne matka on tehtävä kahta eri kulkuneuvoa käyttäen.

Kaupunkiin kuuluvat myös äänet. Ratikan kolina ja urheilukenttien huudot. Täyttä hiljaisuutta haetaan muualta.

Kaupunkilaiset ovat myös erilaisia. Palveluita kehitettäessä onkin muistettava helsinkiläisten erilaisuus. Se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä passaa toiselle.

Kaupungin tärkein tehtävä on laadukkaiden peruspalveluiden järjestäminen asukkailleen. Mutta itseisarvona palveluita kehitettäessä ei ole se, kuka palvelut tuottaa vaan niiden saatavuus. Tarkka talouden pito on ennen kaikkea meidän työikäisten paras ystävä.

Kaikkien kaupunki – Meidän Helsinki

Viime vuosina Helsinkiin on syntynyt runsaasti kaupunkilaisten itsensä ideoimia tapahtumia. Nyt jo maailmanlaajuiseksi levinnyt Ravintolapäivä on yksi esimerkki. Myös Kallio-liikkeen kaltaisia hankkeita on vireillä eri puolilla kaupunkia. Kaupunkilaisten osallistumisen helpottaminen ja turhan byrokratian karsiminen on oleellista. Osallistuvan budjetoinnin Omastadi-hanketta on jatkettava.

Suorille ja vähän sitouttaville vaikutuskanaville on selvästi kysyntää. Asukkaiden äänen parempi kuuleminen on keskeistä hauskemman Helsingin synnyttämiseksi. Konkreettisesti tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupungin nettisivuille koottaisiin tiedot palveluista kaupunginosittain ja samaan palveluun tilaa alueen aktiivien omalle viestinnälle.

Kuntapalveluiksi mielletään liian usein vain sosiaali- ja terveyspalvelut ja opetustoimi. Kaupunki tarjoaa paljon muutakin ja varsinkin Helsingin kulttuuripalvelut ovat ainutlaatuisia. Helsingin Juhlaviikot ja niihin liittyvät Art goes kapakka tavoittavat runsaan yleisön.

Siispä, Art goes arki! Elokuun lämpimien iltojen lisäksi juhlaviikkojen kaltaisia tapahtumia myös vuoden pimeimpien iltojen iloksi. Juhlaviikkoja kevyemmin organisoituja tapahtumaviikkoja, puistokonsertteja ja katutaidetta tarvitaan ehdottomasti ainakin marraskuun ja helmikuun tienoille! Näytetään, että taide todella kuuluu kaikille.

Myös korona-kesän innovaatio, Senaatintorin jättiterassi, ansaitsee jatkon. Kaupungissa on muitakin toreja, myös kantakaupungin ulkopuolella, joihin vastaava terassialue sopisi. Tämä on oiva keino kaupungin tukea ja tehtä yhteistyötä ravintola-alan kanssa.

Ja voisiko pohtia, miten kirjastojen aukioloaikoja voisi edelleen porrastetusti laajentaa. Sen sijaan, että kaikilla on lähes samat aukioloajat, voisi muutama olla auki viikonloppuisin ja vaikka suljettu maanantaisin.

Eikä pidä unohtaa kansainvälisesti ainutlaatuista sijaintiamme keskellä Eurooppaa, Aasian porttina. Täällä kannattaa innostua, yrittää ja solmia kansainvälisiä suhteita. Helsingin hyviä kouluja ja mainetta korkeakoulukaupunkina kannattaa kaikin tavoin vaalia.

Sujuva joukkoliikenne

Joukkoliikenteen edistäminen on parasta ilmastopolitiikkaa. Joukkoliikenne on hyvä ja aito vaihtoehto yksityisautoilulle silloin, kun lippujen hinnat ovat kohtuullisia ja matkustaminen on sujuvaa ja turvallista.

Vyöhykeuudistuksen jälkeen etenkin kertalippujen hinnat suhteessa kausilippuihin ovat liian korkeat. Olenkin esittänyt, että HSL ottaisi käyttöön yhden vyöhykkeen kertalipun. Aloitteeni on saanut laajaa tukea ja HSL:n olisikin tuotava ko. lippu valikoimaan pian.

Kantakaupungin ratikkaverkko on laajentunut viime vuosina merkittävästi, viimeisimmät muutokset ovat linjojen 7 ja 9 jatkaminen Kampin kautta Jätkäsaareen ja Länsiterminaaliin. Jo aiemmin 8:n reitti piteni Jätkäsaareen. Uudet asuinalueet onkin saatava aina heti joukkoliikenteen piiriin.

Ratikka on keskusta-alueella aivan ehdoton ja Jätkäsaaren esimerkkiä noudattaen myös Kalasataman joukkoliikenne on hoidettava metron ohella ratikkalinjoin. Olen itse ollut tekemässä Jätkäsaaren ratkaisuja voimakkaasti raitioliikenteeseen pohjautuen.

Länsimetron jatkeen valmistuessa metroratakaan ei ole valmis. Kannatan edelleen, että lentokentälle pääsisi metrolla. Nopean lentokenttäyhteyden puuttuminen ei imartele Helsinkiä eikä Vantaata joukkoliikennekaupunkeina. Helsingin keskustasta Töölön ja Pasilan kautta lentokentälle kulkeva metro korjaisi tämän ja linkittäisi järkevästi lentokentän jo olemassa olevaan joukkoliikenneverkostoon.

Poikittaisliikenteen kehittäminen on iso haaste; onneksi Raide-Jokerin kiskot ovat jo pitkällä. Jokeri-linjan kaltaisia reittejä tarvitaan lisää. Ja niille kunnon kalusto ja riittävän tiheä vuoroväli.

Tarvitsemme Helsinkiin myös lisää baanoja. Pyöräilijähän käytännössä polkee rahaa tuleville sukupolville, kun hoitaa terveyttään liikkumalla. Helsingillä on kaikki mahdollisuudet haastaa Kööpenhamina Euroopan pyöräilykaupunkina!