Tallinnassa tehtiin päätös muuttaa joukkoliikenne maksuttomaksi 2013 alusta. Tosin päätös koskee vain tallinalaisia, kaupungissa vierailevat niin koti- kuin ulkomaiset turistit maksavat joukkoliikenteen käytöstä kuten tähänkin saakka. Tallinnan joukkoliikenne ei oikein muutenkaan ole verrattavissa Helsinkiin.

Tallinnan päätös sai taas joukon helsinkiläisiä valtuutettuja vaatimaan maksutonta liikennettä Helsinkiin. Annoimme tänään HSL:n hallituksessa lausunnon aloitteesta, emmekä pidä tarpeellisena käynnistää ehdotettua maksuttoman liikenteen kokeilua.

Miksi sitten ei? Olen itse johdonmukaisesti kannattanut parempaa joukkoliikennettä ja haluan myös kasvattaa sen houkuttelevuutta. Maksuttomuudesta en innostu. Itse olen valmis maksamaan hyvästä palvelusta ja kun kustannuksiin myös osallistun, olen samalla oikeutettu vaatimaan parempaa palvelua.

Toimiva joukkoliikenne ei tarkoita ilmaisia matkoja. Toki näin kunnallisvaalien lähestyessä vastaavia ehdotuksia varmasti alkaa taas sadella enemmänkin.

Totta on, että joukkoliikenteen käytön edistäminen ja yksityisautoilun vähentäminen ovat tehokkaita keinoja torjua ilmastonmuutosta. En kuitenkaan usko, että täysin maksuton liikenne saisi kovin monen luopumaan kokonaan menopelistään. Lipunhinta kun Helsingissä tuskin on suurin este sille, että auto vaihdettaisiin bussiin, metroon tai ratikkaan.
Aikuisten 30 päivän kausilippu maksaa Helsingissä 44 euroa. Siis 1,46 euroa/päivä. Samaan hintaan ei taida saada edes yhtä litraa bensaa. Eurooppalaisessa hintavertailussa pärjäämme erinomaisesti. Helsinkiläiset ovat myös sangen tyytyväisiä liikenteeseen. Arvostamme sitä, että liikenteeseen panostetaan. Ja kun maksamme osan lipun hinnasta itse, osaamme myös vaatia rahalle vastinetta ja parempia palveluita.

Myös tehdyt tutkimukset osoittavat, että joukkoliikenteen käyttöä lisätään parhaiten parantamalla palvelutasoa. Useissa tutkimuksissa taas on todettu, että lipun hinnan alentaminen on yhteiskuntataloudellisesti edullista vain tiettyyn pisteeseen saakka. Matkustaja arvioi joukkoliikenteen palvelutasoa ja kilpailukykyä kokonaisuutena, johon vaikuttavat lipun hinnan lisäksi aikataulut, reitit, pysäkkien ja terminaalien laatu, turvallisuus sekä liityntäpysäköinti.

Ja mitä tämä maksuton liikenne sitten maksaisi? Arviot ovat heitelleet lisäliikenteen vaatimasta 60 miljoonasta lipputulomenetysten yli 100 miljoonaan. 100 miljoonaa on muuten suunnilleen yhden veroprosenttiyksikön tuotto. Käytännössä siis ”ilmainen” liikenne maksaisi ainakin yhden prosenttiyksikön korotuksen kunnallisveroon. Ja vielä päälle kasvaneen tarjonnan lisäkulut.

Maksuttomankin liikenteen maksaa aina joku. Tässä tapauksessa tavallinen, helsinkiläinen veronmaksaja.

Järkevintä on pitää lippujen hinnat kohtuullisina. Samaan aikaan palvelutasoa on parannettava entisestään ja turvallisuuteen kiinnitettävä huomioita. Tämä on arkivihreän kaupunkipolitiikan vaihtoehto.