Merci, maîtresse! Monipuolinen kielitarjonta on päättäjistä kiinni

  • Piirrän siihen tietenkin trikolorin!

Näin huudahti tuore ekaluokkaiseni, kun valmistauduimme ihan ensimmäiseen arviointikeskusteluun opettajan kanssa. Trikolorin hän halusi piirtää kohtaa, jossa kysyttiin, missä lapsi on taitava. Ja miten iloinen tuosta vastauksesta olinkin.

Kielten opetus varhentui koko maassa alkamaan ensimmäiseltä luokalta opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen aloitteesta syksyllä 2019. Meillä Helsingissä kielten opetus varhennettiin jo aiemmin, kun asiasta sovittiin pormestari Vapaavuoren johdolla valmistellussa kaupunkistrategiassa syksyllä 2017.

Helsinkiläisenä kuntapäättäjänä on voinut olla iloinen myös siitä, että tarjoamme kielten opetusta enemmän kuin valtakunnallinen tuntijako edellyttää. Esimerkiksi juuri ekaluokkaiset saavat kaksi tuntia A1-kielen opetusta minimi 0,5 vuosiviikkotunnin sijaan. Nämä ovat juuri niitä asioita, joista kevään kuntavaaleissa valittavat valtuutetut päättävät!

Miksi sitten iloitsin niin kovasti juuri tuosta trikolorista? Nimittäin vaikka Helsinki on ollut edistyksellinen kielten opetuksen suhteen, harmittavan vähän meilläkään syntyy muita A1-kielen ryhmiä kuin englannin. Tarjolla on kyllä ranskan lisäksi myös saksaa, venäjää, espanjaa, kiinaa, viroa ja ruotsia. Omien lastenikin koulussa tämä syksy oli ensimmäinen moneen vuoteen, että ranskan ryhmä aloitti. Samaan aikaan valtamediassa tuskaillaan kielitaidon kaventumisesta.

Ranskan innostukseen ainakin oman kokemuksen mukaan auttoi se, että koulun ranskan opettajat kävivät pitämässä esikoulussa muutaman kerran kielisuihkuja. Opettajat ja kieli tulivat tutuiksi ja osaltaan toivat myös koulumaailmaa tutuksi. Koulun aloittaminen jännittää monella tavalla ja olikin ihanaa, että oli edes yksi valmiiksi tuttu opettaja odottamassa!

Ja miten ihanasti ranskan tunnit ovatkaan lähteneet käyntiin! Opettajan ensimmäinen viesti sai melkein liikuttumaan; sillä ei ne omat kielitunnit tällaisia olleet. Ensimmäisellä luokalla keskitytään ranskan puhumiseen sanoja ja pikku lauseita toistellen, laulaen ja leikkien. Esittäytymistä harjoiteltiin omien pehmolelujen kanssa ja ne trikolorin värit, sininen, valkoinen ja punainen, opeteltiin heti alkuun.  On ollut ihana nähdä, miten innostus kieleen jatkuu osaavan opettajan johdolla.

Entäs sitten englanti, eikös sitä pitäisi osata, saattaa moni miettiä. Omien lasteni kohdalla olen huomannut, että lapset imevät nykypäivänä juuri englantia joka puolelta. Sitä paitsi me Helsingissä päätimme juuri, että valinnainen toinen vieras kieli, ns. A2-kieli, alkaa jo kolmannelta luokalta. Kuten ensimmäinen vieras kieli aiemmin. Eli senkin ehtii hyvin peruskoulun aikana oppia.

Kielten opetus on hyvä esimerkki siitä, miksi kunnanvaltuustoihin tarvitaan koulutusmyönteisiä päättäjiä. Vaadittavat ryhmäkoot, kielitarjonta ylipäänsä ja esimerkiksi ne varhaiskasvatuksen kielisuihkut eivät synny itsestään.

(Kirjoitus on ilmestynyt syksyllä 2020 Kokoomusnaisten blogissa.)

****

Mitä mieltä olit artikkelista? Lisää ajatuksiani ja ajankohtaisia kirjoituksiani löydät blogin etusivulta.